Kuparinen meni rikki

Yhdeksän kierrosta se vaati Siltamäen uudistetulla radalla, mutta viimein sain kierroksen alle ihannetuloksen. Uusi henkilökohtainen ennätys on nyt yksi alle paarin. Onhan se pakko myöntää, että Siltamäen rata on todella helppo, mutta jostain se on aloitettava. Seuraava tavoite olisi saada Kivikon rata paariin, mutta se ei varmaan enää tänä syksynä onnistu.

Eilen putti kulki jokseenkin eri tavalla kuin edellisellä kerralla. Yksi putti livahti sisään jopa kymmenestä metristä ja pari seitsemän metrin puttia päätyi myös korin pohjalle. Toisaalta muutama alarautakin mahtui mukaan lyhyemmiltä matkoilta.

Uusia kiekkoja

Ennen radalle menoa piipahdin Frisbeepointissa hakemassa muutaman uuden kiekon. Mukaan tarttui kolme (yli)vakaata kiekkoa: ESP Zone, FLX Surge ja Star Firebird. Ehdin myös kokeilemaan kaikkia kiekkoja ennen kierroksen alkua, kun odottelin kaveriani, joten sain pientä alkutuntumaa.

Zone

Zone on Discraftin nopein ja vakain putteri. Sen lentoarvot Innovan asteikolla ovat 4, 3, 0, 3. Tässä vielä kiekon lentorata. Aluksi ajattelin vain vilkaista kiekkoa kaupassa, mutta heti kun otin sen käteeni, niin tiesin, että minun on pakko päästä myös heittämään tätä.

Zone tuntui käteen todella mukavalta, koska kaikki sen kulmat olivat sopivan pyöristetyt. Myös kiekon reunus oli minun makuuni sopivan matala. Tykkään matalareunaisita kiekoista etenkin kämmenheitoissa.

Heitin Zonea aluksi jalkapallokentällä noin kymmenen kertaa kämmeneltä. Se ei kipannut kertaakaan yli vaan piti kiltisti viivasuoran lentoradan kaartuen lopussa hyvin maltilliseti oikealle. Päätinkin kokeilla Zonea heti Siltamäen ykkösväylällä, jossa on ahdas tuplamando noin 30 metrin päässä lähtöpaikasta. Kiekko leijailikin nätisti suoraan mandojen välistä ja feidasi lopuksi jalkapallokentän aidan viereen. Helppo paari väylältä, jossa harvoin onnistun kunnolla. Muilla väylillä heitin käytännössä kaikki lähestymiset Zonella ja se tulee ehdottomasti jäämään bägiini!

Surge

FLX-muovinen Surge

Aiemmin taisin jo mainitakkin, että FLX Surge SS on suosikki kämmen draiverini. Se lentää erittäin suoraan ja feidaan hyvin maltillisesti. Välillä olisi kuitenkin tarvetta feidata enemmän ja varmemmin, joten ajattelin kokeilla Surgea. Surgen ulkonäkö ja tuntuma muistuttivat hyvin paljon alivakaampaa pikkuveljeään. Kiekon reunus oli ehkä hieman terävämpi, mutta muuten tuntuma oli sama.

Lento-ominaisuudet olivat niin ikään samaa luokkaa. Kiekko tuntui hitusen vakaammalta, mikä oli tavoitekkin, mutta ei silti ollut liian jyrä. Oikein hyvä kaveri Surge SS:n rinnalle sellaisille väylille, jossa ei tarvitse mennä ihan viivasuoraan. Tässä vielä pieni vertailu näiden kahden kiekon lentoradoista.

Firebird

Viimeksi pelatessani panin merkille, että näin syksyn tulle tuulenpuuskan ovat voimistuneet. Joillain väylillä saattoi tuulla todella paljon ja toivoin, että bägissäni olisi edes yksi draiveri, joka selviäisi kaikista tuuliolosuhteista. Foorumeita lueskellessani törmäsin useasti Firebirdiin, jota kehuttiin "tiiliskiveksi", joka pitäisi löytyä kaikkien bägistä. Innovan kiekoissa olen Star muovin ystävä, joten Star Firebird tarttui mukaani. 

Heitin muutaman testiheiton aluksi kentällä ja tajusin, kuinka vakaasta kiekosta oikeasti on kyse. Heitin kiekon voimalla kämmeneltä vaakatasossa ja se kääntyi miltei heti hyzeriin. Kiekko ei liidellyt samoihin mittoihin kuin esimerkiksi Surge SS, mutta lensi aina samalla tavalla.

Tosi toimiin pääsinkin sitten yhdellä väylällä, jossa vastatuuli oli erittäin voimakas. Firebird lensi kiltisti sen tutun hyzer-linjan ja tippui lähelle koria. Lopputulos ei kuitenkaan ollut ihan toivottu, koska kiekko oli ottanut suuren pompun korilta noin kymmenen metrin päähän puun alle. Helppo paari kuitenkin tuloskorttiin ja uskon, että firebirdille on käyttöä tulevaisuudessakin erikoisolosuhteissa.